Molièren kirjat Sievistelevät hupsut ja Porvari aatelismiehenä
Molière eli oikealta nimeltään Jean Baptiste Poquelin eli vuosina 1622-1673. Hän oli ranskalainen näytelmäkirjailija, joka kirjoitti tapa- ja luonnekomedioita, ja hän käsitteli teoksissaan ihmisluonteen heikkouksia ja aikansa teennäisyyttä. Hän toimi myös teatterinjohtajana ja omissa teoksissaan sekä ohjaajana että näyttelijänä ja kuului Ranskan kansallisteatterin ydinjoukkoon. Molièren kuuluisimpia teoksia ovat mm. Sievistelevät hupsut, Ihmisvihaaja, Saituri, Porvari aatelismiehenä ja Luulosairas.
Sievistelevät hupsut (1659)
Sievistelevät hupsut on Molièren kirjoittama yksinäytöksinen huvinäytelmä eli komedia, jossa pilkataan salonkien kielenkäyttöä ja teennäistä käyttäytymistä.
Näytelmän päähenkilöitä ovat La Grange ja du Croisy, jotka ovat hylättyjä kosijoita, Madelon ja Cathos, jotka ovat turhamaisia neitoja eli sievisteleviä hupsuja, Mascarellen markiisi, joka on La Grangen palvelija ja Jodelet'n varakreivi, joka on du Croisyn palvelija. Muita henkilöitä näytelmässä ovat Gorgibus, joka on Madelonin isä ja Cathoksen setä, Marotte, joka on heidän palvelijatar sekä Almanzor, joka on heidän lakeijansa. Lisäksi näytelmässä esiintyy kaksi kantotuolin kantajaa, naapurineitoja sekä viulunsoittajia.
La Grange ja du Croisy haluavat kostaa huonon kohtelun Madelonille ja Cathokselle. He käskevät
palvelijoitaan Mascarillen markiisia ja Jodelet’n varakreiviä pukeutumaan ja esittämään korkea-arvoisia henkilöitä ja mielittelemään neitoja. Neidot lankeavat tähän ansaan ja joutuvat kokemaan
epämiellyttävän lopun, kun heille paljastetaan palvelijoiden todellinen asema riisumalla palvelijat
alastomiksi.
Näytelmän kieli oli hieman vanhanaikaista, johtuen siitä, että näytelmä on suomennettu 1950-luvulla Otto Mannisen toimesta, mutta se oli kuitenkin selkeää ja ymmärrettävää. Sievistelevät hupsut on poikkeaa Molièren muista näytelmistä siten, että se on yksinäytöksinen, kun yleensä Molièren näytelmät ovat viisinäytöksisiä.
Porvari aatelismiehenä (1670)
Porvari aatelismiehenä on Molièren kirjoittama viisinäytöksinen huvinäytelmä eli komedia, jossa pilkataan nousukasmaisuutta.Näytelmän päähenkilöitä ovat herra Jourdain, joka on porvari, rouva Jourdain, joka on herra Jourdainin vaimo, Lucile, joka on herra Jourdainin tytär ja Cléonte, joka on Lucilen kosija. Muita henkilöitä näytelmässä ovat Dorimène, joka on markiisitar, Dorante, joka on kreivi ja Dorimènen ihailija, Nicole, joka on Jourdainien palvelijatar ja Covielle, joka on Cléonten palvelija. Lisäksi tarinassa esiintyvät soitonopettaja ja hänen oppilaansa, tanssin-, miekkailun- ja filosofianopettaja, räätälimestari ja hänen oppipoikansa sekä kaksi lakeijaa.
Herra Jourdain haaveilee aatelismiehenä olosta ja on tämän johdosta palkannut itselleen soiton-, miekkailun- ja filosofianopettajan ja muu perhe seuraa hänen touhujaan huolestuneen huvittuneina. Herra Jourdainin tytär Lucile on rakastunut porvarismies Cléonteen ja Cléonte häneen, mutta Herra Jourdain ei hyväksy liittoa, koska Cléonte ei ole aatelinen. Cléonte ja Cléonten uskollinen palvelija naamioituvat turkkilaisiksi ja onnistuvat huijaamaan Herra Jourdainia, minkä ansioista Lucile ja Cléonte saavat toisensa.
Porvari aatelismiehenä on myös Sievistelevien hupsujen tapaan suomennettu 1950-luvulla, tällä kertaa kuitenkin suomentajana on Otto Mannisen lisäksi ollut myös Sulevi Manninen, joten tämänkin näytelmän kieli on vanhanaikaista, mutta kuitenkin ymmärrettävää ja selkeää.
